Kirjakerho: Galenos – Johdanto lääketieteen opintoihin

Galenos, tuo pahamaineinen lääketieteellisten tiedekuntien valintakoekirja, on avannut monelle nuorelle oven yliopistomaailmaan. Toisille se on ollut hyvään nousuun lähteneen opiskelu-uran päätepiste. Aikana, jolloin Galenos kuului pakolliseen lukemistoon kaikille lääkärin urasta haaveilevalle, sitä pidettiin lähinnä pakollisena pahana ennen opintojen alkua, ja sen lukuisat (?) virheet olivat toistuvasti kritiikin kohteena. Suurten tunteiden herättäjänä se ei ole saanut ansaitsemaansa arvostusta oppikirjana.

Miksi Galenos kannattaa lukea?

Vanhenemisen biologia voi tuntua monimutkaiselta tai käsittämättömältä kokonaisuudelta, jos sitä yrittää hahmottaa ilman, että ymmärtää peruskäsitteitä ihmiskehon toiminnasta. Lukio antaa pohjatiedot käytännössä kaikista tieteistä, mutta pelkkä lukiopohja on usein riittämätön uuden tiedon tuottamiseen ja kriittiseen arviointiin. Galenos jatkaa siitä, mihin lukion biologian opetus päättyy. Se on laaja ja selkeä esitys ihmiskehon fysiologiasta sekä solubiologian ja immunologian perusteista. Se sisältää paljon laskukaavoja, joiden avulla ihmiskehon fysiikka, kemia ja biologia on integroitu yhdeksi loogiseksi kokonaisuudeksi. Se sisältää myös pohjatiedot tilastomatematiikasta ja antaa eväitä tieteellisen tiedon kriittiseen arviointiin.

Galenosta on kritisoitu lukuisista virheistä. Suurin osa kritiikistä on kuitenkin vailla pohjaa ja tarkemman analyysin jälkeen näyttäisi perustuvan pääasiassa mutu-tuntumaan ja valintakokeissa epäonnistuneiden opiskelijoiden keskuudessa viljeltyyn defenssimantraan:

Galenos, sehän on täynnä virheitä! Kuinka ne [valintakokeen laatijat] oikein kuvittelevat, että kukaan täysijärkinen viitsisi sitä lukea?

Tietenkään Galenos ei ole virheetön. Kaikkeen tieteelliseen tekstiin tulee suhtautua kriittisesti, sillä kirjoittajat tekevät virheitä sekä huolimattomuuttaan että omien väärien käsitystensä pohjalta. Galenos ei sisällä sen enempää virheitä kuin muutkaan vastaavan laajuiset oppikirjat. Sen lukijat vain ovat olleet keskimääräistä tarkempia, jolloin pienetkään virheet eivät ole jääneet huomaamatta.

Kenelle Galenos sopii?

Suosittelen Galenosta pohjalukemiseksi kaikille niille vanhenemisen biologiasta ja elämän pidentämisestä kiinnostuneille, jotka eivät ole opiskelleet lääketiedettä, solubiologiaa tai biokemiaa yliopistotasolla. Pohjatietovaatimuksena kirjan käsitteiden ymmärtämiseksi riittävät lukion biologian kurssit. Ne lukijat, joita ura lääketieteen parissa ei houkuta, voivat hypätä kolme ensimmäistä lukua yli ja aloittaa suoraan luvusta 4.

Koko kirjan lukee ajatuksella läpi noin viikossa. Tämän jälkeen asiat kannattaa käydä läpi tarkemmin noin 20 sivun päivävauhdilla omia muistiinpanoja tehden. Tänä aikana voi myös laskea läpi kirjan esimerkkilaskut. Lisävinkkejä Galenoksen lukemiseen ja ymmärtämiseen löytyy lukuisilta parin vuoden takaisilta valintakoeaiheisilta nettisivuilta ja foorumeilta.

Aubrey de Greyn haastattelu Life Extension -lehdessä

Aubrey de Grey kuuluu maailman tunnetuimpiin radikaalin elämän pidennyksen kannattajiin, ja hän on esitellyt suunnitelmansa (SENS) vanhenemisen pysäyttämiseksi kirjassaan Ending Aging.

Tuoreessa Life Extension -lehden haastattelussa de Grey kertoo, missä vaiheessa SENS:n suunnittelu ja toteutus on tällä hetkellä (Best 2013).

Life Extension magazine® last interviewed renowned anti-aging expert Dr. Aubrey de Grey in February of 2006, and published a review of Dr. de Grey’s book Ending Aging in December 2007. Dr. de Grey’s SENS Foundation is aggressively seeking to extend the healthy human life span. With Dr. de Grey recently being named to the Scientific Advisory Board of the Life Extension Foundation®, we thought this would be a good time for a follow-up interview.

SENS by the way, stands for Strategies for Engineered Negligible Senescence.

The ultimate purpose of maintaining a state of negligible senescence is the postponement of age-associated disease as long as the therapies are reapplied.

Asiasta raportoi aikaisemmin Fight Aging! -blogi. Haastattelu on luettavissa Life Extension -lehden nettisivuilla.

Lähteet

Best, B., (2013) Interview with Aubrey de Grey, PhD, Life Extension Magazine, July 2013 [www]

Video: Kolesteroli ja verisuonet

Ateroskleroosi eli verisuonten kalkkeutuminen on yksi verisuonten vanhenemista eteenpäin vievä prosessi. Nykytiedon mukaan ateroskleroosi kehittyy, kun verisuonen seinämään kertyvä hapettunut LDL-kolesteroli käynnistää tulehdusreaktion, joka houkuttelee paikalle syöjäsoluja eli makrofageja. Makrofagit eivät kykene hajottamaan hapettunutta LDL:ää, joten se kertyy solujen sisään ja aiheuttaa solujen muuntumisen vaahtosoluiksi ja lopulta niiden kuoleman. Kuolleista vaahtosoluista vapautuva hapettunut LDL houkuttelee paikalle lisää makrofageja. Tämä synnyttää kierteen, joka johtaa rasvajuosteen ja myöhemmin ateroomaplakin kehittymiseen. Nämä ahtauttavat verisuonta ja saavat aikaan veren hyytymistä. Hyytynyt veri tukkii verisuonen, mikä johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten sydän- ja aivoinfarktiin.

Tämän päivän lääketieteellä ei ole keinoja korjata kertyviä vaurioita, ja toistaiseksi paras ja ainoa vaikutusmahdollisuus ovat statiinit. Statiinit estävät kolesterolituotantoa maksassa, jolloin veren kokonais- ja LDL-kolesterolitasot laskevat. Kun veressä on vähemmän LDL:ää, sen kertyminen suonten seinämiin vähenee, jolloin ateroskleroosin kehittyminen hidastuu. Statiineilla on toki selvä teho ateroskleroosin hoidossa, esimerkiksi alkuvuodessa julkaistun 199 721 potilasta ja 92 placebo-kontrolloitua tutkimusta kattavan meta-analyysin perusteella (Naci, ym. 2013) statiinien käyttö parantaa riskipotilaiden ennustetta ja vähentää kuolleisuutta riippumatta siitä, aloitetaanko hoito ennen vai jälkeen oireiden ilmenemisen (primaari- ja sekundaaripreventio). Samaan lopputulokseen on päätynyt selkeä enemmistö muistakin tutkimuksista. Tästä huolimatta statiinit eivät ole täydellinen lääke ateroskleroosin hoitoon, ja niillä on omat haittavaikutuksensa, kuten lihastulehdukset ja -kivut. Ne eivät myöskään estä hapettuneen kolesterolin kertymistä makrofageihin, ainoastaan hidastavat sitä.

SENS-tutkimussäätiön strategia ateroskleroosia vastaan on veren kolesterolitason laskun sijaan parannella makrofageja esimerkiksi geeniterapialla siten, että ne kykenisivät hajottamaan hapettunutta LDL:ää. Tämä estäisi ateroskleroosin kehittymisen ilman, että veren kolesteroliarvoihin tarvitsee puuttua. Kaikesta edellä mainitusta (paitsi statiineista) on Youtubessa katsottavissa kaunis, lyhyt ja ytimekäs video:

http://www.youtube.com/watch?v=o8N1ElCPLhk

Lähteet

Naci, H., Brugts, J.J., Fleurence, R., Tsoi, B., Toor, H., Ades, A. (2013) Comparative benefits of statins in the primary and secondary prevention of major coronary events and all-cause mortality: a network meta-analysis of placebo-controlled and active-comparator trials. European Journal of Preventive Cardiology. 2013 Feb 27. [Epub ahead of print] [Pubmed]

Prisma: Syö, paastoa ja elä pitempään

Yleltä tuli maanantaina kiinnostava dokumentti liittyen erilaisiin ruokavalioihin ja niiden (mahdollisiin) tervettä elämään pidentäviin vaikutuksiin. Dokumentissa toimittaja testaa erilaisia paastoamismalleja itsellään ja selvittää lääkärien avustuksella niiden vaikutuksia energia-aineenvaihduntaan. Lienee sanomattakin selvää, että dokumenttia katsottaessa on muistettava tietty kriittisyys, sillä yksittäisen ihmisen suorittama kokeilu ei tarjoa paastoamismallien tehosta tieteellistä tietoa, vaan ainoastaan anekdoottisen todisteen.

Michael Mosleylla on kunnianhimoinen päämäärä: hän haluaa elää pitempään, pysyä nuorekkaana ja kaupanpäällisiksi vielä laihtua. Onko ikivanha tapa paastota tie myös pitempään ja terveempään elämään? T: BBC.

Dokumentissa mainittiin seuraavat mallit:

Paastoaminen näyttäisi laskevan IGF-1-hormonin (insulin-like growth factor 1) pitoisuutta, mikä mahdollisesti suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta sekä laskee riskiä mm. eturauhas-, rinta- ja paksusuolensyöpään. Lisäksi paastoaminen näyttäisi laskevan glukoosi- ja kokonaiskolesterolitasoja sekä nostavan HDL-tasoa.

Dokumentti on katsottavissa yle-areenasta 24.3.2013 asti osoitteessa:

http://areena.yle.fi/tv/1829498

Anekdootit, tilastot ja radikaali elämän pidennys

Kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt ihminen oli ranskalainen Jeanne Calment, joka eli 122 vuotta ja 164 päivää. Kakkossijalla on Sarah Knauss, joka eli 119 vuotta ja 67 päivää. Yllättävä ero ensimmäisen ja toisen sijan välillä? Molemmat kuolivat 1990-luvulla. Tällä vuosituhannella yksikään ihminen ei ole elänyt 117-vuotiaaksi. Keskimääräinen elinajanodote toki kasvaa koko ajan ja on esi-tieteelliseen aikaan nähden huimassa nousussa (Coller 2012, Kuvaaja 1). Voimmeko luottaa tilastoihin ja uskoa elinajanodotteen olevan edelleen kasvussa, jos kerran viimeisimmästä pitkäikäisyysennätyksestä on aikaa jo lähes 15 vuotta? Eikö pitenevän elinajanodotteen pitäisi tuottaa yhä vain huimempia ennätyksiä?

Yksittäisen ihmisen pitkä elämä on anekdoottinen todiste elinajanodotteen kasvusta. Anekdoottisesta todisteesta eli yksittäistapauksesta ei kuitenkaan voida tehdä yleistyksiä. Sama toimii myös kääntäen. Nouseva trendi elinajanodotteessa ei välttämättä tuota uusia mullistavan pitkäikäisiä yksittäistapauksia. Pitkäikäisyysennätyksen rikkoutuminen on äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma, ja epätodennäköisen tapahtuman tapahtumistodennäköisyyttä nostaa ennen kaikkea toistojen määrä. Toisin sanoen pitkäikäisyysennätyksen rikkoutumiseen vaikuttaa elinajanodotteen ohella väestön koko. Eikä pidä unohtaa sattumaa. Meille ihmisille on tyypillistä kiinnittää intuitiivisesti huomiota poikkeamiin, jolloin vallitseva trendi saattaa jäädä hahmottumatta. Trendien hahmottamiseen tarvitaan tieteellisiä metodeja, kuten tilastoja. Tilastotkin tosin johtavat helposti harhaan, mikäli lukija ei ymmärrä käytettyjä suureita. Esimerkiksi elinajanodotetta tutkittaessa unohtuu helposti, että kyseessä on väestöä kuvaava suure, jota nostaa ennen kaikkea lapsikuolleisuuden vähentyminen. Elinajanodotteen kasvu ei siis automaattisesti kerro yksilön mahdollisuuksista elää pidempään.

Kumpaa sitten voidaan uskoa, tilastoja vai anekdootteja*?

Ikävä kyllä pelkkä uskominen ei tuo radikaalia elämän pidennystä yhtään lähemmäs. Radikaali elämän pidennys tarkoittaa lääketieteellisiä interventioita, joiden ensisijaisena tavoitteena on terveiden elinvuosien lisääminen vanhuuden rappeumien korjaamisen kautta. Se ei ole tämän päivän lääketieteen tavoite. Lapsikuolleisuuden lähestyessä nollaa elinajanodote lähestyy lakipistettä jossain 90 vuoden tienoilla, jonne se saattaa jäädä pitkäksikin aikaa, mikäli valtaosa ihmiskunnasta pysyy ”pro-aging-transsissa” (de Grey 2008) ja radikaali elämän pidennys jää tiedemaailman marginaalin unelmaksi mitättömällä tutkimusrahoituksella. Parempi sairauksien hoito saattaa toki nostaa elinajanodotetta vähitellen, mutta ilman vanhenemisen syihin puuttumista raja tulee lopulta vastaan.

Tällä hetkellä radikaaliin elämän pidennykseen tähtää esimerkiksi SENS-tutkimussäätiö. Mikäli pidempi ja terveempi elämä on mielestäsi tavoittelemisen arvoista, suosittelen tutustumaan.

Ps. Vaikka anekdoottiset todisteet eivät riitä yleistysten ja tieteellisten teorioiden muodostamiseen, voi niistä olla hyötyä hypoteesien asettamisessa, minkä lisäksi ne voivat olla rohkaisevia. Rohkaisevana anekdoottina siis mainittakoon, että kaikkien aikojen vanhin mies, 115-vuotias Jiroemon Kimura, on edelleen hengissä (Gerontology Research Group 2013).

* = Jos jäit oikeasti miettimään, kumpaa uskoa, tilastoja vai anekdootteja, niin käy ihmeessä tieteenfilosofian ja tilastotieteen peruskurssit.

Lähteet

Coller, B.S., (2012) Translating from the rivers of Babylon to the coronary bloodstream. The Journal of Clinical Investigation. 122(11):4293-4299. [Pubmed] [PMC]

De Grey, A.D.N.J., (2008) Combating the Tithonus Error: What Works? Rejuvenation Research. 11(4):713-715. [Pubmed]

Gerontology Research Group. (2013) Oldest Validated Living Supercentenarians. [www] (luettu 4.3.2013)

Audiohaastatteu: Aubrey de Grey

Edellisviikolla mainitsemani Gerald Cizadlon audioluennot antavat kattavan kuvan vanhenemisen biologiasta. Cizaldon mielestä vanheneminen tulisi kuitenkin hyväksyä luonnollisena osana elämää eikä siihen pidä yrittää vaikuttaa. Hän perustelee näkemystään sillä, että vanhojen yksilöiden korvautuminen uusilla on edellytys evoluution jatkumiselle. Tällainen näkemys on tutkijakunnassa varsin yleinen, mutta ei missään tapauksessa ainoa. On hyvä huomioida, että nykyihminen sopeutuu muuttuvaan maailmaan pääasiassa teknologian kehityksen myötä, ja tämä tapahtuu moninkertaisella nopeudella evoluutioon verrattuna. On myös hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa geeniteknologian kehittyminen antaa meille mahdollisuuden muokata elävän yksilön geenejä reaaliaikaisesti siten, että uusien sukupolvien tuottaminen ei enää ole edellytys evoluution jatkumiselle. Näkemyserosta huolimatta suosittelen Cizaldon audioluentojen kuuntelemista, sillä eri näkökulmien kuuleminen on tärkeää (puhumattakaan laadukkaasta tieteellisestä opetuksesta).

Toista näkökulmaa edustaa mm. Aubrey de Grey, jonka mukaan meidän tulisi tehdä kaikkemme vanhenemisen estämiseksi. The Burril Report on tehnyt de Greystä haastattelun, joka on julkaistu audiomuodossa.

Like it or not, aging is a byproduct of the daily activity of life. But Aubrey de Grey believes that the molecular and cellular damage that defines aging and creates disability and disease can be targeted for medical interventions that restore health and radically extend life. We spoke to de Grey, chief scientific officer and founder of the SENS Research Foundation, about the need to think differently about aging, how a new era of regenerative medicine might slow or reverse its effects, and why it is necessary to focus on medical interventions rather than prevention to have a significant impact.

De Greyn audiohaastettelu otsikolla Forever Young on kuunneltavissa osoitteessa: http://www.burrillreport.com/article-forever_young.html

Ilmaisia audioluentoja vanhenemisen biologiasta

Ihmisen biologia on monimutkainen kokonaisuus, jonka täydellisen yksityiskohtainen hahmottaminen lienee nykyisillä aivoillamme mahdotonta. Kuitenkin vanhenemisen voittamiseen tähtäävän tutkimuksen tekemiseen vaaditaan hyvin laajaa tietopohjaa, jonka omaksumiseen saattaa tovi jos toinenkin vierähtää. Koska vuorokauden tuntien määrä on rajoitettu, on ajankäyttöä tavalla tai toisella hyvä optimoida. Liikuntaa ei saa unohtaa, jos aikoo lisäksi itse pysytellä terveenä ja elää pitkään. Voisiko näitä kahta jotenkin yhdistää?

Kuvan lähde: Audio-podcast.fm

Biology 4125: Biology of Aging with Doc C on podcast, joka koostuu tohtori Gerald Cizadlon luennoista St. Scholastica collegessa, aiheena vanhenemisen biologia. Luennot on suunnattu biotieteiden ja lääketieteen opiskelijoille sekä näiden alojen tutkijoille. Kurssi on melko kattava läpileikkaus vanhenemismuutoksista, jotka käsitellään kurssilla monipuolisesti aina yksilötasolta reseptoritasolle. Oman kokemukseni mukaan luennot ovat varsin helposti seurattavia ja pohjatiedoksi riittää perustiedot ihmisen anatomiasta sekä solubiologiasta (niin, että tietää esimerkiksi, mitä ovat solukalvo, lysosomi ja mikrotubulus). Kurssin nettisivuilta löytyvät aikaisempien vuosien luentoaikataulut, muistiinpanot sekä luennot mp3-muodossa. Mp3-tiedoston pystyy lataamaan klikkaamalla kunkin luennon sivulla linkkiä, jossa lukee Alternate Audio Link.

http://faculty.css.edu/gcizadlo/BIOofAging/index.html

Luennot voi kuunnella myös osoitteessa Audio-podcast.fm ja ne löytyvät helposti esimerkiksi OneCastilla (Android-sovellus) käyttämällä kurssin nimeä hakuterminä. Audioluennot on helppo ladata puhelimeen ja kuunnella vaikka kävelylenkin aikana.

Lauantaikevennys: Saako elämästä nauttia, jos haluaa elää pitkään?

Seuraava kirjoitus sisältää tuotesijoittelua, josta kirjoittaja ei hyödy senttiäkään. Lisäksi kirjoituksen sisältämä argumentointi pysyttelee pääasiassa anekdoottisella tasolla, joten mikäli etsit ainoastaan kovia tieteellisiä faktoja, hyppää suosiolla tämän kirjoituksen yli.

Moni karttaa ajatusta biologisesta kuolemattomuudesta, koska haluaa mieluummin nauttia elämästä tässä ja nyt sen sijaan, että sijoittaisi omaan tulevaisuuteensa. Ovatko elämästä nauttiminen ja tavoite pitkästä elämästä toisensa poissulkevia?

Pidän oluesta. Hyvä olut on parhaimmillaan lähes seksiin verrattavissa oleva nautinnonlähde. Toisaalta alkoholi on terveydelle pääasiassa haitallista. Tipattoman tammikuun aikana huomaa, miten paljon alkoholi oikeasti häiritsee aivotoimintaa. Ilman alkoholia olo on virkeämpi, uni tulee helpommin ja painokin pysyy paremmin hallinnassa. Herää kysymys, että jos haluan elää pitkään ja pysytellä terveenä, olisiko parempi lopettaa alkoholin juominen kokonaan? Toisaalta mitä iloa on pitkästä elämästä, jos mistään ei saa nauttia?

Onneksi elämme 2010-lukua. Olutfirmat ovat pikku hiljaa alkaneet tiedostaa, että myös oluen ystävät voivat olla kiinnostuneita omasta terveydestään, ja meille on tarjolla kasvava valikoima alkoholittomia oluita. Osa on makunsa puolesta varsin siedettäviä.

Beck’s, Bitburger, Erdinger ja Mikkeller

Beck’s non-alkoholic (0,3%) kuuluu tähän mennessä maistamistani oluista raikkaimpien joukkoon. Sopii erityisesti kuumiin kesäpäiviin tai saunaolueksi. Kylmänä erinomainen, eikä tätä heti edes tunnista alkoholittomaksi. Ikävä kyllä raikkaus katoaa tuotteen lämmetessä, joten pitempiaikaiseen nautiskeluun tästä ei ole. Valveutuneimmat ravintolat ovat alkaneet tarjota tätä alkoholittomana vaihtoehtona, mikä on hyvä, sillä ravintoloiden perinteisempi alkoholiton olut, eräs nimeltä mainitsematon kotimainen, ei ole onnistunut vakuuttamaan. 3/5

Bitburger Drive Alkoholfrei (0,05%) herättää nimellään (Drive) mielikuvan, että ainoastaan juoppokuskit joutuvat illan aikana tyytymään alkoholittomaan vaihtoehtoon (tiedä sitten, mitä nimellä on alun perin tarkoitettu). Makunsa puolesta hieman Beck’siä tuhdimpi, varsin kelvollinen saunaolut, tosin kärsii lievästä leipämäisestä sivumausta, minkä vuoksi ei sovi nautittavaksi yhtään lämmenneenä. 2½/5

Erdinger Alkoholfrei (0,4%) on vehnäolut, joka on kuluneen vuoden aikana ilmestynyt suomalaisiin marketteihin. Alkuun menee ihan täydestä, tosin alkoholittomille vehnäoluille tyypillinen ontto jälkimaku on läsnä. Kylmänä varsin raikas. Edellisiin verrattuna etuna on, että tämän kelpaa juoda myös hieman lämmenneenä. 3/5

Mikkeller Drink’in the Sun 12 (1,9%) on tähän mennessä maistamistani (lähes) alkoholittomista oluista ehdottomasti yksilöllisin ja ainoa, joka on aidosti kilpailukykyinen myös vahvempien oluiden kanssa. Toisaalta tämä sisältää myös eniten alkoholia, joten olemme siinä rajalla, voiko tätä enää kutsua alkoholittomaksi. Lain mukaan kyllä, tosin terveydelliset seikat eivät seuraa ihmisten keksimiä lakeja. Vahvasti humaloitu. Sopii juotavaksi niin kylmänä kuin hieman lämmenneenäkin. Makunsa puolesta antaisin täydet pisteet, mutta alkoholittomien oluiden sarjassa joudun rokottamaan yhden pisteen korkeasta alkoholipitoisuudesta. 4/5

Ps. Jottei kirjoitus menisi täysin epätieteelliseksi puoskaroinniksi, voin tähän loppuun lisätä, että Scherr, ym. (2012) ovat tutkineet alkoholittoman oluen terveysvaikutuksia terveillä miesjuoksijoilla, ja tutkimuksen tulokset on julkaistu Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä. Artikkelin mukaan alkoholittoman oluen juonti 3 viikkoa ennen ja 2 viikkoa jälkeen maratonjuoksun saattaa vähentää suorituksen jälkeistä tulehdustilaa ja ylähengitystieinfektioita, johtuen oluen sisältämistä terveyttä edistävistä polyfenoleista. Juo siis (alkoholiton) oluesi hyvällä omallatunnolla.

Lähteet

Scherr, J., Nieman, D. C., Schuster, T., Habermann, J., Rank, M., Braun, S., Pressler, A., Wolfarth, B., Halle, M.. (2012) Nonalcoholic beer reduces inflammation and incidence of respiratory tract illness. Medicine & Science in Sports & Exercise. 44(1):18-26. [Pubmed]

Besse Cooper, maailman vanhin ihminen, menehtyi eilen

116-vuotias Besse Cooper menehtyi 4.12.2012 hoitokodissa Georgiassa, Yhdysvalloissa. Cooper on pitänyt hallussaan maailman vanhimman elossa olevan ihmisen titteliä 21.7.2011 lähtien, jolloin hänen edeltäjänsä, Maria Gomes Valentin menehtyi. Nyt vanhimman elossa olevan ihmisen titteli siirtyy 115-vuotiaalle italialais-amerikkalaiselle Dina Manfredinille. Besse Cooperin kuolemasta uutisoi BBC.

http://www.bbc.co.uk/news/world-us-canada-20604191