Video: Kolesteroli ja verisuonet

Ateroskleroosi eli verisuonten kalkkeutuminen on yksi verisuonten vanhenemista eteenpäin vievä prosessi. Nykytiedon mukaan ateroskleroosi kehittyy, kun verisuonen seinämään kertyvä hapettunut LDL-kolesteroli käynnistää tulehdusreaktion, joka houkuttelee paikalle syöjäsoluja eli makrofageja. Makrofagit eivät kykene hajottamaan hapettunutta LDL:ää, joten se kertyy solujen sisään ja aiheuttaa solujen muuntumisen vaahtosoluiksi ja lopulta niiden kuoleman. Kuolleista vaahtosoluista vapautuva hapettunut LDL houkuttelee paikalle lisää makrofageja. Tämä synnyttää kierteen, joka johtaa rasvajuosteen ja myöhemmin ateroomaplakin kehittymiseen. Nämä ahtauttavat verisuonta ja saavat aikaan veren hyytymistä. Hyytynyt veri tukkii verisuonen, mikä johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten sydän- ja aivoinfarktiin.

Tämän päivän lääketieteellä ei ole keinoja korjata kertyviä vaurioita, ja toistaiseksi paras ja ainoa vaikutusmahdollisuus ovat statiinit. Statiinit estävät kolesterolituotantoa maksassa, jolloin veren kokonais- ja LDL-kolesterolitasot laskevat. Kun veressä on vähemmän LDL:ää, sen kertyminen suonten seinämiin vähenee, jolloin ateroskleroosin kehittyminen hidastuu. Statiineilla on toki selvä teho ateroskleroosin hoidossa, esimerkiksi alkuvuodessa julkaistun 199 721 potilasta ja 92 placebo-kontrolloitua tutkimusta kattavan meta-analyysin perusteella (Naci, ym. 2013) statiinien käyttö parantaa riskipotilaiden ennustetta ja vähentää kuolleisuutta riippumatta siitä, aloitetaanko hoito ennen vai jälkeen oireiden ilmenemisen (primaari- ja sekundaaripreventio). Samaan lopputulokseen on päätynyt selkeä enemmistö muistakin tutkimuksista. Tästä huolimatta statiinit eivät ole täydellinen lääke ateroskleroosin hoitoon, ja niillä on omat haittavaikutuksensa, kuten lihastulehdukset ja -kivut. Ne eivät myöskään estä hapettuneen kolesterolin kertymistä makrofageihin, ainoastaan hidastavat sitä.

SENS-tutkimussäätiön strategia ateroskleroosia vastaan on veren kolesterolitason laskun sijaan parannella makrofageja esimerkiksi geeniterapialla siten, että ne kykenisivät hajottamaan hapettunutta LDL:ää. Tämä estäisi ateroskleroosin kehittymisen ilman, että veren kolesteroliarvoihin tarvitsee puuttua. Kaikesta edellä mainitusta (paitsi statiineista) on Youtubessa katsottavissa kaunis, lyhyt ja ytimekäs video:

http://www.youtube.com/watch?v=o8N1ElCPLhk

Lähteet

Naci, H., Brugts, J.J., Fleurence, R., Tsoi, B., Toor, H., Ades, A. (2013) Comparative benefits of statins in the primary and secondary prevention of major coronary events and all-cause mortality: a network meta-analysis of placebo-controlled and active-comparator trials. European Journal of Preventive Cardiology. 2013 Feb 27. [Epub ahead of print] [Pubmed]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

HTML tags are not allowed.